Kyllikin siskot

Aloitamme katupartioinnin Joensuussa. Joensuun ryhmä toimii itsenäisesti emmekä liity muihin valtakunnallisiin järjestöihin.
Uusia joensuulaisia ellejä ja kyllejä haetaan jatkuvasti.

Jos mietit, että ”tuleeko tästä takkiin”, niin ei tule.
Meillä ei ole jäsenmaksua eikä partioon tuleminen velvoita paistamaan peltitolkulla piiraita, toisin kuin useimmissa muissa naisten voimin pyörivissä yhdistyksissä. On ihan ok keitellä kahvit omaan termariin ja ottaa omat karjalanpiirakat mukaan. Ja voihan niistä halutessaan tarjota vastaantulijoillekin, jos oikein pahantuulisilta näyttävät. Iskulauseemme kuuluu: ”Kaikkihan myö kiukutellaan, jos on syöty huonosti taikka eletty eineksillä.”

Tunnuksena jäsenistöllä on sinivalkoinen otsanauha, joka voi olla myös punamusta, pinkki, sinapinkeltainen tai mikä nyt vaatteiden ja ihon väriin kulloinkin sopii. Aktiivisilla imettäjillä voi tunnuksena olla myös huivi, jolla voi imetystilanteessa peittää oman tai twiittajan pään. Päällystölle tulee rintaan vauva, jos sellainen on syntynyt ja imetystahti niin vaatii. Muulta osin emme erotu massasta.
Jäseneksi kelpuutetaan täysi-ikäinen naishenkilö (tissivauvansa voi kuitenkin ottaa mukaan) omalla vastuulla eli jokaisen on oltava tietoinen tähän liittyistä riskeistä (julki-imetyksen vastainen twiittailu, tuttavapiirin ja maailmankatsomuksen laajentuminen, perjantain vierähtäminen liian nopeasti ja mukavasti).
Luottamus /lojaalius siskoja kohtaan pitää olla järkkymätön. Vaikka eihän tuota edes olisi tarvinnut mainita, kun siskojen kesken asia on itsestään selvää.

Toiminta partioidessa: Puhutaan välittömästi, jos huomataan että ihminen tahi eläin on pulassa. Käytetään voimasanoja ainoastaan tarpeen vaatimalla tavalla. Ketään ei huvikseen puhuteta, jos siltä tuntuu.

Kun ollaan tunnukset päällä (tai ilman) niin hyvät käytöstavat muita eläviä olentoja kohtaan, esimerkiksi avataan ovet naisille ja lastenvaunuja työntäville miehille tai kauppakasseja kantaville nuorille, lapsille, vanhuksille, turisteille, paikallisen koripallojoukkueen jäsenille jne. Keskikaupungilla jaamme biohajoavia kakkapusseja koiranulkoiluttajille ja rapsutamme Murrea (omistajan luvalla), niin Karjalainen säästää mielipidesivustolla tilaa kiinnostavammille teemoille ensi keväänä.
Kerhon tarkoitus: Liikutaan kaduilla luoden turvallisuuden tunnetta kaikkia sukupuolia edustavien aikuisten, lasten, opiskelijoiden, vaihto-oppilaiden, kätilöiden, vatuloijien, au-pairien, turistien, paikallisten urheiluseurojen, sairaanhoitajien, lääkäreiden, erityisopettajien, kansalaisopiston kielikurssien vetäjien, maanviljelijöiden, ravintoloitsijoiden, bloggareiden, matalapalkka-aloilla työtä tekevien, paikallista matkailua edistävien, entisten perloslaisten, poliisin ja ennen kaikkea itsemme iloksi. Partioinnin ohessa tai sen jälkeen voi tehdä myös viikonlopun ruokaostokset.

Monet kärsivät nykyisin yksinäisyydestä ja fiksun juttuseuran puutteesta, jopa iloisten ja avointen ihmisten Pohjois-Karjalassa! Syrjäytymisen ja lisääntyneen työttömyyden myötä on moni menettänyt päivittäisen yhteisönsä, yhteenkuuluvuuden tunteen ja omanarvon tunteen. Asiat ovat voineet mennä ns. persiilleen jo 90-luvun lamasta lähtien, jolloin Joensuun kaduilla ei kukaan tuntenut olevansa turvassa. Yksinäisen ajatukset kiertävät helposti kehää. Sosiaalisessa mediassa löytyy saalistajia, joiden uhriksi yksinäinen ihminen helposti joutuu, koska me kaikki haluamme kuulua johonkin ja tuntea olevamme merkityksellisiä. Tarvitaan ympärille oikeita ihmisiä. Ajatusten vaihtoa naamatusten. Katsekontaktia, joka kertoo, että minä näen sinut ja sinä näet minut. Olet olemassa ja sinä olet arvokas. Siksi Kyllikin siskot partioivat perjantaisin kaupungilla. Hymyilevät vastaan tullessa ventovieraillekin, silleen niin kuin itäsuomalaiset tekevät. Puhuvat tärkeitä sanoja ääneen kuten ”kiitos”, ”sieltähän se bussi jo tullee”, ”onko kaikki ok” ja ”mie voin auttoo sinnuu sen rollaattoris kanssa”.

Olemme isänmaallinen, äidinkieltämme ja sen murteiden rikkautta arvostava, puhtaamman ja hyväntuulisen kaupunki-ilman (ja sitä myötä puhtaan parvekkeella kuivatetun valkopyykin) ja valkonietoksisten talvien Suomen puolesta puhuva yhteisö.

Nimemme, Kyllikin siskot, viittaa Kalevalan Kyllikki-hahmoon, joka viihtyi kylillä perjantaitanssien aikaan. Olisimme voineet nimetä itsemme skandinaavisessa mytologiassa esiintyvän ihanan ja vahvan Freija-jumalattaren mukaan, jonka kunniaksi partiopäivämme perjantai on monissa kielissä nimetty (fredag). Mutta miksi ihmeessä olisimme, kun meillä kerran on omastakin kansallisperinteestä yllin Kyllin ammennettavaa.
Kylillä nähhään!

12499409_10153826967038048_2097918673_o